Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Naton puolustusministerikokouksesta on luvassa edistystä myös liittokunnan läsnäoloon Suomessa.
Tällä viikolla järjestetään varsinainen suma turvallisuuspolitiikan tapaamisia, joita kaikkia sävyttää eurooppalaisten liittolaisten tutustuminen Yhdysvaltain uuden hallinnon edustajiin.
Keskiviikkona Brysselissä ovat koolla Ukrainaa sotilaallisesti tukevat länsimaat ja Pariisissa joukko eurooppalaisia ulkoministereitä tapaa Ukrainan ulkoministerin Andri Sybihan.
Torstaina vuorossa on Naton puolustusministerikokous Brysselissä, ja viikko huipentuu perjantaina Saksassa, kun päättäjiä ja vaikuttajia eri puolilta maailmaa kokoontuu Münchenin vuotuiseen turvallisuuskonferenssiin.
Ukrainan sotilaallisten tukijoiden kontaktiryhmä on ensi kertaa koolla Yhdysvaltain sijaan Britannian johdolla. Kokoukseen osallistuvan puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan järjestelystä päätettiin ryhmän edellisessä tapaamisessa, jotta Yhdysvaltain hallinnon vaihtuminen ei vaarantaisi Ramstein-nimellä tunnettujen tapaamisten jatkuvuutta.
– On olennaista, että ryhmän toimintakyky turvataan, koska sillä on suora vaikutus Ukrainan rintamatilanteen kehittymiseen, Häkkänen sanoo STT:lle.
Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth olisi myös osallistumassa ryhmän kokoukseen.
Puolustusmenojen nostosta iso keskustelunaihe
Häkkänen on mukana myös seuraavan päivän Nato-kokouksessa, jota hän kuvailee etukäteen todella merkittäväksi. Ensimmäisessä tapaamisessa Yhdysvaltain uuden hallinnon puolustusministerin kanssa nähdään tarkemmin, miten Yhdysvallat haluaa Natoa kehittää samalla kun maa on siirtämässä turvallisuuspolitiikkansa painopistettä Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä Lähi-itään.
– Minulla on näillä näkymin myös tapaaminen hänen (Hegsethin) kanssaan, vaikka tosi kiireiseksi menee, Häkkänen kertoo alkaneen viikon suunnitelmista.
Hän ennakoi kysymyksen Naton jäsenmaiden puolustusmenojen oikeasta tasosta nousevan ministerikokouksessa erittäin keskeiseksi puheenaiheeksi. Jo etukäteen on selvää, että menotasoa joudutaan nostamaan Naton investointien ja puolustuskyvyn parantamiseksi.
– Mutta on tietysti poliittisesti aika suuri kysymys, millä asenteella Yhdysvallat tulee tähän kokoukseen, Häkkänen pohtii.
Hänen mukaansa kyseessä on alkukeskustelu taakanjaosta eikä uusia kiveen hakattuja tavoitteita puolustusmenojen bruttokansantuoteosuudesta kannata Brysselistä odottaa. Prosenttihaarukka selkiytyy kevään mittaan, Häkkänen arvioi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut Euroopan liittolaismaita nostamaan puolustusmenonsa viiteen prosenttiin suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen (bkt). Nykyinen Naton virallinen tavoite on kaksi prosenttia bkt:stä.
Häkkäsen mukaan Suomella ei ole sinänsä vaikeuksia sopeutua tilanteeseen, koska Suomi on pitänyt Natossa jo aiemmin esillä tarvetta parempaan sotilaalliseen suorituskykyyn puolustussuunnitelmien tueksi.
– Kaikkihan sen tiedostavat, etteivät nämä prosentit ratkaise sitä puolustuskykyä, Häkkänen lisää.
Esikunta nopeammin, maajoukot myöhemmin
Liittokunnan puolustussuunnitelmien etenemisen suhteen on Häkkäsen mukaan erityisen tärkeää, että Naton läsnäolon lisäämisessä Suomeen edistytään. Hän uskoo, että konkreettisia edistysaskeleita myös tapahtuu keskiviikon kokouksessa.
Kyse on siis Mikkeliin tulevasta maavoimien alaesikunnasta (MCLCC) sekä pohjoiseen Suomeen sijoitettavasta eteentyönnetystä maavoimajoukosta (FLF).
– Neuvotteluprosessit ovat edenneet aikataulussa. Esikunnan osalta uskallan toivoa, että syksyllä jo voi olla sellaista toiminnan käynnistymistä. FLF:stä jo tiedettiinkin, että se etenee hitaammin. Mutta yhteistyö Ruotsin ja (puolustusministeri) Pål Jonsonin ja heidän tiiminsä kanssa on sujunut tosi hyvin. Toimimme paljon yhdessä keskusteluissa siitä, mitkä maat osallistuisivat, Häkkänen kertoi.
Ruotsi on aiemmin luvannut ottaa kehysvaltioroolin Suomeen tulevasta FLF-joukosta.
Häkkänen kuvaa asetelmaa kaiken kaikkiaan haasteelliseksi: Suomi tulee uutena Naton jäsenmaana vaatimaan lisää läsnäoloa alueelleen tilanteessa, jossa kaikilla jäsenmailla on taloudellisia paineita ja joukkoja on sidottu muualle Naton joukkorakenteisiin.
– Olen kuitenkin tyytyväinen, että olemme saaneet neuvoteltua meidän tavoitteitamme eteenpäin, hän sanoo.
Eurooppa vaarassa jäädä katsomoon
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suunnitelmaa Ukrainan sodan lopettamiseksi on myös odoteltu julkaistavaksi tällä viikolla, mahdollisesti Münchenissä. Kokoukseen on saapumassa Washingtonista varapresidentti J. D. Vance.
Häkkänen on paikalla myös Münchenissä, missä suomalaista osallistujakaartia johtaa presidentti Alexander Stubb.
– Tässä on tällä hetkellä sellainen haaste, että Eurooppa ei kykene kokoamaan sirpaleisia resurssejaan yhteen niin, että voitaisiin puhua juuri nyt kriittisellä hetkellä yhteisellä äänellä, Häkkänen kuvailee Münchenin tapaamisen haasteita.
Hänen mukaansa Euroopan maiden pitäisi kyetä osoittamaan, että niillä on sellaista taloudellista ja sotilaallista voimaa, että Eurooppa voisi olla määrittämässä Ukrainassa mahdollisesti käytävien rauhanneuvottelujen sisältöä. Suomelle Venäjän rajamaana mahdollisen sopimuksen sisältö on erityisen tärkeä.
– Olen vähän huolissani, ettei vaan tule sellaista tilannetta, että Euroopassa eri maiden hallitukset alkavat tyytymään katsomopaikkaan, jossa vain kommentoidaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Ukrainan keskusteluja, Häkkänen kuvailee.
Hänen mukaansa perimmiltään tilanteessa on kyse vastauksen hakemisesta kysymykseen, miten Eurooppa itse järjestelisi Ukrainan tilanteen ja millä resursseilla.
– Jos käy niin, että Yhdysvallat sopii Euroopan turvallisuusasioista tosiasiallisesti jotenkin ohi Euroopan, kyllä siitä jää aikamoinen jalanjälki historiankirjoihin – taas kerran, Häkkänen pohtii.