Metallinetsijä Miika Puputin itsenäisyyspäivä sai yllättävän käänteen, kun pellosta löytyi Venäjän keisarikunnan aikainen kultakolikko. Vanhoihin rahoihin perehtynyt Timo Mäkinen arvioi että kolikon arvo on reilut 300 euroa.
Varsinais-Suomen metallinetsijät -ryhmään kuuluva Miika Puputti on harrastanut metallinetsintää noin kuuden vuoden ajan. Miika Puputti
Metallinetsijä Miika Puputin itsenäisyyspäivä sai yllättävän käänteen, kun maasta löytyi Venäjän keisarikunnan aikainen kultakolikko. Kyseessä on viiden ruplan kolikko vuodelta 1898. Kolikko on lyöty tsaari Nikolai II:n aikana, joka hallitsi Venäjää vuosina 1894–1917. Kolikon etupuolella on Nikolai II:n muotokuva, ja kääntöpuolella Venäjän keisarikunnan vaakuna.
Puputti ei halua paljastaa kolikon tarkkaa löytöpaikkaa, mutta kertoo sen löytyneen Varsinais-Suomen alueelta. Hän aloittaa etsinnät usein vanhoja karttoja selailemalla.
– Menimme eräälle pellolle, ja tarkoitus oli etsiä vanhempaa tavaraa. Toiveissa oli löytää rautakautisia esineitä, hän kertoo.
Jonkin ajan kuluttua Puputin metallinetsin antoi heikon signaalin. Suuria odotuksia hänellä ei ollut, koska esine oli aivan pellon pinnassa.
– Huomasin, että kyseessä oli pieni kolikko. Aluksi ajattelin, että se on euroajan kymmenen sentin kolikko. Oli jopa vähän pettynyt fiilis.
”Kaveri alkoi tuulettaa”
Pettymys unohtui nopeasti, kun mullan ja saven keskeltä löytyneestä kolikosta alkoi lopulta hahmottua naamaprofiilia.
– Sitten alkoivat hoksottimet pelaamaan. Oli niin epätodellinen olo. Kultakolikon löytäminen on niin harvinaista Suomessa. Tämä on ehkä yksi metallinetsijöiden toivelistan kärkipäästä. En meinannut millään uskoa, mutta pakko se oli uskoa, kun kaveri alkoi tuulettaa.
Pienen lisämausteen löydölle teki se, että se tapahtui juuri itsenäisyyspäivänä. Puputin mukaan oli erikoista ja ehkä jopa humoristisen ironista, että juuri tuona päivänä löytyy venäläinen kultakolikko. Suomen suuriruhtinaskunta oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa vuodesta 1809 vuoteen 1917.
– Jälkeen päin, kun ajattelee, että itsenäisyyspäivänä löytyy venäläinen kultakolikko, niin onhan se jonkin sortin kohtalon ivaa. Vielä kun on kyseessä Nikolai II, joka oli viimeinen venäläinen hallitsija Suomen autonomian ajalta.
Puputti kertoo, että kullan signaali metallinetsimessä erottuu selkeästi raudasta. Miika Puputti
Yksi kultaolut
Puputti kertoo harrastaneensa metallinetsintää noin kuusi vuotta. Kultakolikon löytämistä hän arvostaa erityisesti.
– Kyllä tämä menee top 3 -löytöihin, koska kulta on kultaa, hän hehkuttaa.
Muita saman aikakauden esineitä ei tällä etsintäreissulla löytynyt. Kolikko oli irtolöytö, joten ainakaan suuremmasta kultakätköstä ei ollut kyse. Puputti kertoi, että hänen veljensä onnistui kuitenkin löytämään samalta alueelta merovingiaikaisen soljen.
Kultakolikkolöydön jälkeen Puputti jatkoi hetken etsintää, mutta kertoi olleensa niin tohkeissaan löydöstään, että suuntasi pian kotiin juhlistamaan itsenäisyyspäivää.
– Saatoin ottaa yhden kultaoluen, hän vihjailee huvittuneena.
Tämä kultainen kolikko löytyi Varsinais-Suomesta. Kolikko on lyöty vuonna 1898. Miika Puputti
”Ei mikään superlöytö”
Vanhoihin rahoihin erikoistunut ja keräilyrahojen kauppaa ja arviointeja tekevä Timo Mäkinen kertoo, että venäläiset vanhat rahat ovat hänelle tuttuja. Alan yrittäjänä hän on toiminut 2000-luvun alusta lähtien.
Mäkinen vahvistaa, että kyseessä on 4,3 grammainen kultakolikko Nikolai II:n ajalta, jonka kultapitoisuus on 900 (90 % kultaa). Hän arvioi kolikon arvoksi reilut 300 euroa. Nettihuutokaupoissa hinta vaihtelee 300 ja reilun 400 euron välillä.
– Ei mikään superlöytö, mutta kyllähän yksikin tuollainen löytö pistää hymyilyttämään, hän toteaa.
– Kyseessä on yksi sen ajan yleisimmistä kultarahoista. Jos mentäisiin 1900-luvun alkupuolelle tai vielä vanhempaan aikaan, kyseessä olisi harvinaisempi kolikko. Keräilyarvon osuus ei ole ollut hirmu iso missään vaiheessa, Mäkinen jatkaa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat myös kunto ja lyöntimäärä. Mäkisen mukaan esimerkiksi kupari- tai hopearaha voi olla kultarahaa arvokkaampi, jos kunto on hyvä ja lyöntimäärä on pieni. Tässä kyseisessä kolikossa kulta on kuitenkin arvokkain osuus.
JOS LÖYDÄT HISTORIALLISEN ESINEEN
100-vuotias ja sitä vanhempi löydetty esine tai sellaisen palanen ilmoitetaan välittömästi Museovirastoon. Ilmoituksen voi tehdä Museoviraston Ilppari-palvelussa.
Jos esine on hauras ja vaarassa rikkoutua, on paras jättää se maahan ja ilmoittaa siitä vain löytötiedot. Löydöt toimitetaan Museovirastoon puhdistamattomina. Esineen turhaa koskettelua tulisi välttää.
Löytöpaikkaa ei tule kaivaa useampien löytöjen paljastamiseksi, sillä se voi olla muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
Jos löydetty esine on iältään 100 vuotta nuorempi eikä sen omistaja ole tiedossa, kyseessä on löytötavaralain tarkoittama löytötavara, joka hoidetaan poliisiviranomaisen kanssa. Ensimmäistä maailmansotaa nuorempi sotilaallinen materiaali ilmoitetaan puolustus-, poliisi-, raja- tai tulliviranomaiselle.
Lähde: Museovirasto.
Nikolai II jäi Venäjän keisarikunnan viimeiseksi hallitsijaksi. Olycom/LaPresse/Shutterstock, EPA / AOP
