Lidl on tottunut kovempaankin kilpailuun, kaupallinen johtaja Jochen Fries vakuuttaa. Hän on saanut yllättyä Suomen ruokakaupoissa.
Suomalaiset pitävät itsepalvelukassoista, Suomen Lidlin kaupallinen johtaja Jochen Fries on saanut huomata. Nelli Kivinen
Suomen Lidlin kaupallinen johtaja Jochen Fries kertoo yllättyneensä, kun kuuli uutisen Sparin paluusta Suomeen. Hermostuneensa hän ei myönnä.
Halpakauppias Tokmanni kertoi tiistaina tehneensä Spar Internationalin kanssa lisenssisopimuksen, joka tuo Sparit takaisin Suomeen parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Tokmannien tuore-elintarvikeosastot muutetaan Spareiksi, ja myöhemmin saatetaan avata itsenäisiä ja Tokmanneista irrallisia Spareja.
– Suomen markkinalle on kyllä tilaa uudelle kilpailijalle, Fries sanoo.
Saksalaislähtöinen Lidl toimii yli 30 maassa Euroopassa. Useimmissa niistä kilpailijoita ja myös muita halpaketjuja on enemmän kuin Suomessa.
– Olemme tottuneet toimimaan markkinoilla, joilla on kilpailijoita, joilla on sama liiketoimintamalli kuin meillä, Fries sanoo.
Suomessa Lidlin ensimmäiset myymälät avattiin vuonna 2002. Sen liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja markkinaosuus vajaat 10 prosenttia.
Lue myös Talouselämästä:
Saksalainen Fries aloitti Suomen Lidlin kaupallisena johtajana viime syksynä. Hän on aiemmin työskennellyt Lidlin palveluksessa muun muassa Irlannissa.
Irlannin väestö on sekin vain runsaat viisi miljoonaa, mutta sen päivittäistavaramarkkinalla toimi useampia toimijoita, esimerkiksi toinen saksalainen halpaketju Aldi.
– Meillä ei ole syytä huoleen. Kilpailu on aina hyvästä. Aina, kun uusi toimija tulee markkinoille, asiakkaat hyötyvät, kun muut tarkistavat hinnoitteluaan.
Hintasotaa hän ei silti julista. Lidlin tavoitteena on joka tapauksessa olla halvin vaihtoehto joka markkinalla.
Kotimaisten osuus kasvaa
Eikö kaupoilla sitten ole enää muita kilpailuvaltteja kuin hinta? Eivätkö ne voisi korostaa esimerkiksi valikoimansa laatua, kotimaisuutta tai terveellisyyttä?
Friesin mukaan halpa hinta ei merkitse huonoa laatua. Edullisten hintojen ja laadun yhdistämisessä auttaa esimerkiksi se, että valikoima pidetään suhteellisen pienenä. Nyt hyllystä saa noin 2700 eri tuotetta, kun isossa marketissa niitä voi olla noin kymmenkertainen määrä. Valikoimaa on tosin tarkoitus kasvattaa arviolta parillasadalla tuotteella.
Kotimaisten tuotteiden osuus tulee Friesin mukaan sekin kasvamaan. Nyt niiden osuus Suomessa on noin 60 prosenttia.
Itsepalvelukassan ystävät
Fries muutti Suomeen syyskuun alussa aloittaessaan työt Suomen Lidlissä. Hän on siis ehtinyt tutustua suomalaisiin ruokakauppoihin myös asiakkaana.
Silmiinpistävää on hänestä brändituotteiden suosio. Muilla markkinoilla kaupan omien merkkien osuus on suurempi. Erilaisia bonusjärjestelmiä taas on Suomessa paljon.
Lidlien valikoimat poikkeavat hieman toisistaan joka maassa. Suomessa myydään paljon ruisleipää ja maitotuotteita. Friesin yllättäneisiin asioihin lukeutuu myös maidonjuonti lounaalla.
Ykkönen Suomi on ainakin kahdessa asiassa: täysjyvätuotteiden ja itsepalvelukassojen määrässä.
Saksassa itsepalvelukassoja on vain muutamissa kaupoissa ja kaikissa maissa ei niitä ei ole ollenkaan. Suomen jokaiseen Lidliin tulee itsepalvelukassa helmikuun loppuun mennessä.
Lidlin suunnitelmiin Suomessa kuuluu myös uusien myymälöiden avaaminen.
