Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat sunnuntailta 2. helmikuuta 2025. Kyseessä on sodan 1075. päivä.
- Ukrainan presidentti Zelenskyi ei usko, että Putin on kiinnostunut rauhanneuvotteluista.
- Yhdysvaltain erikoislähettiläs toivoisi Ukrainaan vaalit tämän vuoden aikana.
- Koulurakennus räjäytettiin Kurskissa
Zelenskyiltä painava varoitus Trumpille
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi uutistoimisto AP:lle, että Ukrainan jättäminen pois neuvotteluista sodan ratkaisemiseksi on mahdotonta hyväksyä.
Zelenskyin kommentti on reaktio Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin sanoihin siitä, että hänen hallintonsa käy ”erittäin vakavia” neuvotteluja Venäjän kanssa.
– Heillä saattaa olla omat suhteensa, mutta Ukrainasta puhuminen ilman meitä – se on vaarallista kaikille, Zelenskyi sanoi.
Zelenskyin mukaan Vladimir Putin ei ole kiinnostunut todellisista neuvotteluista sodan lopettamiseksi. Zelenskyi sanoi Trumpin voivan pakottaa Putinin neuvottelemaan uhkaamalla Venäjän energiasektoria ja pankkijärjestelmää lisäpakotteilla sekä jatkamalla Ukrainan sotilaallista tukemista.
Ilman turvallisuustakuita Ukrainan länsiliittolaisilta mikä tahansa rauhansopimus johtaisi ennemmin tai myöhemmin uuteen Venäjän hyökkäykseen, Zelenskyi sanoi.
Zelenskyin mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys on halvin turvatakuun muoto.
– Mielestäni se olisi suuri voitto Trumpille.
Zelenskyin mukaan halvin turvatakuu on Ukrainan jäsenyys Natossa. EPA / AOP
Trumpin lähettiläs: Ukrainan järjestettävä vaalit vuoden loppuun mennessä
Yhdysvaltain Ukrainan ja Venäjän erikoislähettiläs Keith Kellogg sanoo uutistoimisto Reutersille, että Ukrainan tulisi järjestää parlamentti- ja presidentinvaalit vuoden loppuun mennessä.
Kelloggin mukaan vaalit tulisi pitää erityisesti, jos osapuolet pääsevät sopuun aselevosta tulevina kuukausina.
– Mielestäni se on hyväksi demokratialle. Se on vankan demokratian kauneus, että useampi kuin yksi henkilö voi mahdollisesti asettua ehdolle.
Kolme Reutersin lähdettä sanoi, että Kellogg ja muut amerikkalaiset virkamiehet ovat viime päivinä keskustelleet siitä, kuinka saada Ukraina suostumaan vaalien järjestämiseen osana mahdollista tulitaukoa Venäjän kanssa.
Ukrainan perustuslaki kieltää vaalien järjestämisen maan ollessa sotatilassa, joka on ollut voimassa Venäjän hyökkäyksen alusta lähtien.
Keith Kellogg haluaa Ukrainan järjestävän parlamentti- ja presidentinvaalit vuoden loppuun mennessä. AOP
Koulurakennus räjäytettiin Kurskissa – Venäjä ja Ukraina syyttävät toisiaan
Venäjän hallinnoiman Kurskin kaupungissa Sudzhassa iskettiin entiseen sisäoppilaitokseen, kertoo AFP.
Venäjä ja Ukraina syyttävät toisiaan Sudzhan sisäoppilaitoksen iskusta. Ukrainan joukot ovat miehittäneet Venäjällä sijaitsevaa Sudzhan aluetta viimeiset viisi kuukautta.
Kurskin alueen kuvernööri Aleksandr Khinshtein sanoi lauantai-iltana, ettei uhrien lukumäärästä ole luotettavaa tietoa. Ukrainan ilmavoimat sanoivat varhain sunnuntaina, että iskuissa olisi kuollut neljä ihmistä. Useiden medialähteiden mukaan iskussa olisi loukkaantunut useita kymmeniä ihmisiä. BBC:n mukaan rakennuksesta olisi evakuoitu 84 ihmistä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi iskua X-päivityksessään.
– He tuhosivat koulurakennuksen, vaikka sisällä oli kymmeniä siviilejä. Venäjän pommit tuhoavat ukrainalaisten koteja tuolla tavalla. Ja samoin Venäjän armeija toimii omia siviilejään kohtaan, Zelenskyi kirjoitti.
AFP:n mukaan venäläinen virkamies sanoi viime viikolla Venäjän joukkojen työskentelevän jatkuvasti turvatakseen etulinjojen taakse jääneiden paluun. Tuhansien ihmisten uskotaan olevan ansassa rajan alueella käytävissä taisteluissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat sanoneet olevansa valmiita neuvotteluihin sodan lopettamisesta. Toistaiseksi osapuolet eivät ole kertoneet koska ja miten neuvottelut tapahtuisivat.
Viime kuussa Putin sanoi olevansa valmis rauhanneuvotteluihin Ukrainan, muttei Zelenskyin kanssa.
Venäläisiltä tuli hälyttävä arvio inflaatiosta
Virallinen inflaatio oli Venäjällä viime vuonna 9,5 prosenttia maan tilastoviranomaisen Rosstatin mukaan.
Se on jopa kymmeniä prosentteja vähemmän, kuin mitä venäläiset itse arvioivat hintojen nousseen, selviää Kremlistä riippumattoman Levada-keskuksen tammikuun lopussa julkaisemasta tutkimuksesta.
Yli kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneesta uskoo, että hinnat nousivat viime vuonna 15–50 prosenttia.
Venäjän ongelmat liittyvät valtaviin sotamenoihin ja villinä laukkaavaan inflaatioon, mutta presidentti Vladimir Putin syyttää ongelmista keskuspankin ennätyksellistä korkotasoa.
Joulukuussa keskuspankki teki markkinat yllättäneen päätöksen jättää ohjauskorko ennalleen 21 prosenttiin sen jälkeen, kun pääjohtaja Elvira Nabiullina joutui Putinia lähellä olevien oligarkkien avoimen kritiikin kohteeksi.
Venäläisen ekonomistin Vjatšeslav Širjajevin mukaan Venäjän eliitin painostus saattaa koitua vielä kohtalokkaaksi vuonna 2025.
– Keskuspankki on jo lopettanut ohjauskoron nostamisen. Tämä kiihdyttää inflaatiota entisestään, koska inflaatio-odotukset ovat nyt nousseet pilviin, Širjajev sanoo oppositiomedia Možem objasnitin haastattelussa.
Aiheesta lisää voit lukea tästä artikkelista.
