Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat tiistailta 28. tammikuuta 2025. Kyseessä on sodan 1070. päivä.
- Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Zelenskyi ei voi allekirjoittaa sopimuksia, koska ei ole ”legitiimi” presidentti. Putin antaa ymmärtää, ettei itse osallistuisi neuvotteluihin Zelenskyin kanssa.
- Mediatietojen mukaan pohjoiskorealaiset sotilaat vetäytyvät Ukrainassa.
- Venäjän LNG-kaasun vienti kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin. Yli puolet kaasusta meni Eurooppaan.
Putin: ”Kenen tahansa” kanssa voidaan neuvotella, mutta Zelenskyi ei voi allekirjoittaa sopimuksia
Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa voidaan keskustella rauhasta, mutta Zelenskyillä ei ole auktoriteettia allekirjoittaa mitään sopimuksia. Asiasta kertoo verkkolehti Meduza.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Putinin sanat tarkoittavat, ettei hän ole valmis neuvottelemaan Zelenskyin kanssa.
Putin kommentoi asiaa Venäjän valtionmedian toimittaja Pavel Zarubinille.
– Keskusteluja voidaan käydä kenen tahansa kanssa, mutta legitimiteetin puutteen takia hänellä [Zelenskyillä] ei ole oikeutta allekirjoittaa mitään. Jos hän haluaa osallistua neuvotteluihin, nimitän henkilöt, jotka käyvät neuvottelut, Putin sanoi.
Putinin mukaan Ukrainassa pitäisi myös peruuttaa asetus, joka kieltää Venäjän kanssa neuvottelemisen. Hän väittää, ettei Zelenskyi voisi tehdä tällaista, koska hän ei ole ”legitiimi”. Sen sijaan tarvittaisiin Ukrainan parlamentti Verh’ovna Radan puheenjohtaja voisi näin tehdä.
Meduzan mukaan Zelenskyi antoi asetuksen keskustelukiellosta Venäjän kanssa lokakuussa 2022 sen jälkeen, kun Venäjä liitti itseensä neljä Ukrainan aluetta. 26. tammikuuta Zelenskyi sanoi, että kielto ei kuitenkaan koske häntä itseään.
Venäjän propagandassa on väitetty, ettei Zelenskyi ole Ukrainan laillinen presidentti, koska hänen kautensa loppui 21. maaliskuuta 2024. Ukrainassa ei kuitenkaan sodan takia ole voitu järjestää vaaleja.
Media: Pohjoiskorealaiset sotilaat vetäytyvät Ukrainassa
Pohjoiskorealaiset sotilaat näyttävät väliaikaisesti vetäytyneen etulinjan taisteluista Ukrainassa, uutisoi Skynews.
Skynewsin haastattelema ukrainalaiskomentaja, joka käyttää koodinimeä ”Puls”, kertoo lehden haastattelussa, että pohjoiskorealaiset ovat ilmeisesti ottaneet oppia ensimmäisessä kohtaamisessaan tekemistään virheistä.
Hänen mukaansa pohjoiskorealaiset näyttävät nyt esimerkiksi hoitavan omia haavoittuneitaan ja odottavan vahvistuksia.
– Uskon heidän palaavan pian takaisin, Puls sanoi.
Skynewsin mukaan pohjoiskorealaiset sotilaat jatkavat ”aivopesun” takia rintamalla eteenpäin siitä huolimatta, että heitä tulitetaan ja heidän tovereitaan tapetaan heidän ympärillään.
Ukrainan erikoisjoukkojen sotilaat ovat aiemmin kuvailleet pohjoiskorealaisia sotilaita ”fyysisesti ja henkisesti paljon paremmin valmistautuneiksi” kuin venäläiset sotilaat.
Pulsin mukaan pohjoiskorealaiset sotilaat omaavat myös huolitellun ulkonäön.
– Ei partaa, hoitamattomia hiuksia tai kaljuja päitä. Heidän ikäänsä oli myös vaikea määrittää. He näyttivät kaikki 25-35-vuotiailta, ehkä jopa 40-vuotiailta, Puls kertoi Skynewsille.
Korkeasta moraalista huolimatta Iltalehti kertoi kuitenkin aiemmin eteläkorealaisen uutistoimisto Yonhapin tietoihin perustuen myös, että sotilaat eivät välttämättä tienneet minne olivat matkalla.
Yonhapin uutisessa mainittu Ukrainan vangitsema pohjoiskorealainen sotilas luuli olleensa matkalla koulutukseen eikä sotaan Ukrainaa vastaan.
AOP
Venäjä tuotti ennätysmäärän LNG-kaasua – Yli puolet myytiin Eurooppaan
Venäjältä vietiin vuonna 2024 ennätyksellisen paljon nesteytettyä maakaasua (LNG-kaasua), josta yli puolet vietiin Eurooppaan. Asiasta kertoo venäläismedia RBC verkkolehti Meduzan mukaan.
Venäjän LNG-kaasun kokonaisvienti oli 33,6 miljoonaa tonnia, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Aiempi ennätys oli vuonna 2022, kun Venäjä tuotti vientiin 32,9 miljoonaa tonnia LNG-kaasua.
Venäjän LNG-kaasusta yli puolet, 52 prosenttia, meni vuonna 2024 Euroopan maihin. Suurin ostaja oli Ranska (6,3 miljoonaa tonnia), sen jälkeen Espanja (4,8 miljoonaa tonnia), Belgia (4,4 miljoonaa tonnia) ja Alankomaat (1,3 miljoonaa tonnia).
Samaan aikaan Eurooppa käy taistoa Venäjän varjolaivastoa kohtaan, jolla Venäjä kiertää öljyvientiin liittyviä pakotteita.
Venäjän kaasun kuljetus Ukrainan kautta päättyi vuoden 2025 alussa, kun Venäjän kanssa tehty kauttakulkusopimus päättyi. Ukraina ei suostunut uusimaan sitä sodan takia.
Käytännössä Euroopassa ei tällä hetkellä voida korvata Venäjän kaasutuontia, kertoo Meduza. Mahdollisesti tuonti voidaan myöhemmin korvata yhdysvaltalaisella LNG-kaasulla, jonka tuotantoa nyt laajennetaan.
USA:n presidentti Donald Trump on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla, jos Putin ei suostu rauhaan Ukrainan kanssa.
Venäjän öljymyynti Kiinaan ja Intiaan laskee
Venäjän maaliskuulle suunnitellut öljymyynnit Kiinaan ja Intiaan laskevat aiemmista määristä. Asiasta kertoo Reuters Kyiv Independentin mukaan.
Myyntien lasku johtuu kasvavista kuljetuskustannuksista. Tämä taas johtuu USA:n 10. tammikuuta määräämistä sanktioista. Sanktiot kohdistuvat lähes 200 alukseen Venäjän ”varjolaivastossa”, jolla Venäjä kiertää aiempia sanktioita. Sanktiot kohdistuvat myös isoihin öljy-yhtiöihin ja niihin liittyviin toimijoihin.
Ei ole selvää, mille tasolle myynnit laskevat. Viime vuonna Intian raakaöljytuonnista 36 prosenttia tuli Venäjältä, ja Kiinan tuonnista lähes 20 prosenttia.
USA:n presidentti Donald Trump vaati Venäjää 22. tammikuuta ”tekemään sopimuksen” Ukrainan sodan lopettamiseksi varoittaen, että vastustus johtaa uusiin sanktioihin, tulleihin ja veroihin, jotka kohdistuvat Venäjän tuotteisiin.
Zelenskyi: ”Jos sotilaat lähtevät, Putin tappaa meidät kaikki”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi korosti, että sodan rasitus ei salli asevelvollisuussääntöjen muutoksia, sillä jos sotilaat lähtisivät kotiin, Venäjän presidentti Vladimir Putin “tappaisi meidät kaikki”. Asiasta raportoi uutistoimisto Reuters.
Zelenskyi totesi, että sodan vaikutukset ukrainalaisiin perheisiin tekevät konfliktin nopean lopettamisen välttämättömäksi. Viime vuonna hyväksytyt uudet asevelvollisuussäännöt lisäsivät rintamalla olevien määrää, mutta Ukrainan joukot ovat yhä selvästi alakynnessä Venäjään verrattuna.
– Valitettavasti tämä on sodan haaste, ja siksi meidän täytyy nopeuttaa toimia äärimmilleen lopettaaksemme sodan ja pakottaaksemme Venäjän lopettamaan sen, hän sanoi.
Zelenskyi painotti, että sodan vaatima mobilisaatio koskee kaikkia maan resursseja, ja mikäli armeija menettäisi jopa puolet miehistään, Ukraina olisi voinut antautua jo ensimmäisenä päivänä.
Hän myös hylkäsi ehdotukset ikärajan laskemisesta, koska Ukrainan joukot eivät ole riittävästi aseistettuja.