Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole automaatio, linjaa sisäministeri Mari Rantanen.
Mari Rantasen (ps) johtama sisäministeriö esittää tiukennuksia kansalaisuuslakiin. Henri Kärkkäinen
Petteri Orpon (kok) hallitus on kiristämässä Suomen kansalaisuuden saamisen vaatimuksia. Sisäministeriön valmisteleva lakiluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle tänään keskiviikkona.
Tiukennuksia lakiluonnos esittää muun muassa nuhteettomuuteen ja toimeentuloon kansalaisuuden saamisen edellytyksinä. Myös henkilöllisyyden selvittämiseen esitetään muutoksia.
Lisäksi lain yleisiin säännöksiin lisättäisiin uusi säännös kansalaisuuden myöntämättä jättämisestä kansallisen turvallisuuden perusteella.
– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen edellytys on onnistunut kotoutuminen, suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ja työnteko, toteaa sisäministeri Mari Rantanen (ps).
Toimeentuloon kolmen kuukauden sääntö
Toimeentulovaatimuksen tiukentamisen lähtökohtana olisi se, onko kansalaisuuden hakija turvautunut keskeisesti työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen.
Käytännössä hallitus haluaa tiukentaa vaatimusta niin, että kansalaisuutta ei myönnettäisi, jos hakija olisi joutunut turvautumaan työskentelyä korvaaviin etuuksiin viimeisen kahden vuoden aikana yli kolmen kuukauden ajan.
Vaatimus ei koskisi alle 18-vuotiaita eikä yli 65-vuotiaita tai jos esimerkiksi hakijan terveys on siinä määrin alentunut, että vaatimus katsottaisiin kohtuuttomaksi.
Nykylain mukaan hakijalta vaaditaan, että hän ei ole laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan, ja että hän pystyy luotettavasti selvittämään, miten hän saa toimeentulonsa.
Uusia nuhteettomuusvaatimuksia
Hallitus haluaa tiukentaa myös niin sanottua nuhteettomuusvaatimusta, eli että rikoksiin syyllistymisen seuraukset olisivat Suomen kansalaisuutta hakevalle nykyistä tuntuvammat.
Syyllistyminen muuhun rikoksiin kuin rikesakkoihin johtaa tänäkin päivänä niin sanottuun odotusaikaan, jonka jälkeen kansalaisuus voidaan myöntää uudesta hakemuksesta. Nuhteettomuusedellytys vaatii nykyisin myös, että henkilölle ei ole määrätty lähestymiskieltoa.
Hallitus esittää nyt odotusaikojen pidentämistä nykyisestä pääsääntöisesti yhdellä vuodella niin vähimmäis- kuin enimmäismääränkin osalta.
Kansalaisuushakemus voidaan hylätä ilman odotusaikaa. Käytännössä se tarkoittaa, että kansalaisuutta ei toistaiseksi myönnetä. Nykyisinkin esimerkiksi henkirikokset johtavat kielteiseen päätökseen ilman odotusaikaa.
Nyt hallitus haluaa, että syyllistyminen erittäin vakavaan rikokseen johtaisi kielteiseen päätökseen ilman odotusaikaa. Hallitus ei tarkemmin erittele, mitkä rikokset tähän johtaisivat, mutta lakiluonnoksen mukaan ”kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi sellaiset törkeät rikokset, joista ilmoittamatta jättäminen on rikoslain mukaan rangaistavaa”.
Tällaisia rikoksia ovat muun muassa raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja ryöstö.
Väärien tietojen tarkastusaika pitenee
Hallitus haluaa, että kansalaisuuden voisi menettää nykyistä helpommin. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että kansalaisuuden voisi menettää sellaiseen maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen syyllistymiseen perusteella, josta voi lain mukaan seurata kuuden vuoden vankeusrangaistus.
– Näin mahdollistettaisiin se, että yhä useampi Suomen elintärkeitä etuja loukkaava teko voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen, lakiluonnoksessa perustellaan.
Myös väärien tietojen antamista koskevaa sääntelyä halutaan uudistaa. Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää kymmenen vuoden kuluessa kansalaisuuden myöntämisestä nykyisen viiden vuoden sijaan, jotta viranomaisen keinot puuttua väärin perustein myönnettyihin kansalaisuuksiin paranisivat.
Suomi on kuitenkin sitoutunut kansalaisuudettomuuden torjuntaan, eikä kansalaisuutta voi menettää, jos se johtaa kansalaisuudettomuuteen.
Hallitus haluaa nopeuttaa karkotuksia
Toisessa, maanantaina lausuntokierrokselle lähetetyssä lakiluonnoksessa, hallitus esittää karkotuspäätösten toimeenpanon sujuvoittamista.
Sen tavoitteena on tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä sekä maasta poistamista sellaisissa kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvissä tilanteissa, joissa henkilölle tehdään karkottamispäätös.
Esityksessä ehdotetaan, ettei turvapaikkapuhuttelupöytäkirjaa enää tarkastettaisi turvapaikkapuhuttelussa, ellei sitä pidetä tarkoituksenmukaisena.
