Korvausprosessi tyssää monilla jo alkumetreillä, kun kuluttaja ei löydä tietoa siitä, kelle ja miten korvaushakemus pitää lähettää.
Korkeiden lasiovien takaa kajastaa tunkkainen, kellertävä valo. Rakennus ei muutenkaan vaikuta erityisen kutsuvalta, ovessa tai ikkunoissa ei ole logoja tai tekstiä.
Lasiovet avautuvat aulaan, jonka seinällä lukee pienellä präntillä rakennuksessa toimivien yritysten nimet.
Rue Reaumurin vilkas iltapäiväliikenne kohisee ohitse, olemme vain kivenheiton päästä maailman merkittävimpiin museoihin lukeutuvasta Pompidou-keskuksesta.
Täällä, Pariisin ytimessä, käsitellään suomalaisten sähköpotkulautailijoiden sairaanhoitokulujen korvauksia. Osoitteessa Rue Reaumur 120–122 sijaitsee vakuutusyhtiö Wakamin konttori. Wakam myy vakuutuksia Suomessa toimiville sähköpotkulautayrityksille.
Kaikilla vuokrayrityksillä on sama liikennevakuutusyhtiö, Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu vahvistaa STT:lle.
Tuulensuun mukaan ei ole tiedossa, että markkinoilla olisi tällä hetkellä muita yhtiöitä, jotka vakuuttaisivat vuokrauskäytössä olevia sähköpotkulautoja.
Lumisia sähköpotkulautoja pysäköitynä Helsingissä lauantaina.
Kesäkuun alusta lähtien sähköpotkulautoja vuokraavat yritykset ovat olleet velvollisia ottamaan liikennevakuutuksen. Lain yhtenä tarkoituksena on ollut siirtää lautailijoille tapahtuvien onnettomuuksien sairaanhoitokustannuksia veronmaksajilta vakuutusyhtiöille eli käytännössä vuokrayrityksille.
Periaatteessa korvausprosessin pitäisi olla selkeä. Jos käyttäjä joutuu onnettomuuteen, hän tekee korvaushakemuksen lautayrityksen sen sovelluksessa tai kotisivuilla ilmoittamalle vakuutusyhtiölle, toisin sanoen Wakamille.
Skuuttiturmaan joutuneen olisi Liikennevakuutuskeskuksen johtajan Janne Jumppasen mukaan hyvä hakeutua viipymättä hoitoon. Julkisen terveydenhuollon puolella hoitolaitos laskuttaa sairaanhoitokulut suoraan vakuutusyhtiöltä.
Mikäli lain edellytykset korvauksista eivät täyty, hoidon joutuu maksamaan itse. Julkisella puolella maksettavaksi tulee asiakasmaksu, yksityisellä koko hoitomaksu.
Vakuutusyhtiön pitäisi reagoida hakemukseen kuukauden sisään, hyväksymällä hakemus tai pyytämällä lisäselvitystä, Jumppanen sanoo STT:lle.
Käytännössä prosessi tyssää monilla jo alkumetreillä, kun kuluttaja ei löydä tietoa siitä, kelle ja miten korvaushakemus pitää lähettää.
Pahimmillaan virheellistä tietoa
Liikennevakuutuskeskukseen on tullut jonkin verran yhteydenottoja ja kansalaispalautetta siitä, että onnettomuuksien uhreilla on ollut vaikeuksia saada korvausasiaansa hoidettua.
– Tietoa korvausmenettelystä on aika vaikea saada, Tuulensuu toteaa.
Kun Liikennevakuutuskeskuksessa käytiin syksyn alussa läpi eri yritysten nettisivuja, paljastui, että tällä hetkellä vain yhdellä lautayrityksellä on selkeät ohjeet korvaushakemuksen tekemiseen.
Kun STT kartoitti Suomessa toimivien sähköpotkulautayritysten kotisivuja marraskuun alussa, tulokset olivat samansuuntaisia. Vain Tierillä oli selkeät suomenkieliset sivut, joilta tieto korvausmenettelystä oli melko helppo löytää. Tosin heilläkin tukinumero palvelee vain englanniksi.
Tuulensuun mukaan yritysten kotisivuilla pitäisi olla selkeä ohje siitä, mikä taho vakuutuskorvausasioita käsittelee ja minne vahingonkorvaushakemus osoitetaan. Asiointi tämän tahon kanssa pitäisi lain mukaan olla mahdollista suomeksi ja ruotsiksi.
Jumppasen mukaan pahimmassa tapauksessa sivuilla annetaan virheellistä tietoa siitä, mihin hakemus pitää lähettää,
– Ei pitäisi olla niin, että ohjataan asiakaspalveluun, joka sijaitsee esimerkiksi ulkomailla ja jossa joutuu ulkomaisella kielellä asioimaan, Jumppanen ihmettelee.
Liikennevakuutuskeskus on pyrkinyt viestimään ongelmasta skuuttifirmoille, Jumppanen kertoo.
Sivullisten asema hankala
Tuulensuu huomauttaa, että tietoa voi olla paremmin saatavilla sovelluksissa, joiden kautta potkulautoja usein vuokrataan.
Erityisen hankalassa asemassa ovat kuitenkin sivulliset eli esimerkiksi onnettomuudessa loukkaantuneet jalankulkijat. He eivät ole lautayritysten asiakkaita eikä heillä ei ole pääsyä sovellukseen.
Tällöin he ovat sen tiedon varassa, mitä yrityksen nettisivuilta löytyy.
Sivullisen tai mahdollisen silminnäkijän pitää myös huomata, minkä merkkinen potkulauta päälle ajoi.
Laki takaa sivullisille kattavan suojan: heille korvataan tavallisen liikennevakuutuksen kattamat korvaukset täysimääräisesti. Tällaisia ovat niin sanotut jatkuvat korvaukset, kuten eläkkeet ja ansiomenetykset, Jumppanen sanoo.
Sen sijaan sähköpotkulaudan kuljettajalle korvataan vain sairaanhoitokulut.
Alueilla eroja laskuttamisessa
STT kysyi kahdelta asukasluvultaan suurimmalta hyvinvointialueelta, Pirkanmaan hyvinvointialueelta (Pirha) ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta (Varha), sekä Hus-yhtymältä, miten korvausten saaminen on niiltä sujunut.
Hus vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella.
Vastaukset olivat vaihtelevia.
Pirhasta kerrotaan, että kesäkuusta lokakuulle Wakamilta on laskutettu yhteensä hieman vajaa 160 000 euroa. Laskuista on kuitenkin avoimena suurin osa, yli 154 000 euroa.
– Tulkintani on se, että vakuutusyhtiön pitää arvioida, onko alkoholilla osuutta onnettomuudessa, Pirhan talouspalvelujohtaja Mikko Hannola sanoo STT:lle.
On mahdollista, että tämän vuoksi laskujen käsittelyssä kestää, Hannola pohtii.
Jos alkoholilla on osuutensa onnettomuudessa, ei vakuutusyhtiö Hannolan mukaan korvaa kuluja. Tällöin kulut jäävät maksettavaksi hyvinvointialueelle.
– Näiden laskujen osalta toimitaan samoin kuin muissa lakisääteisissä liikennetapaturmissa yleensäkin. Mikäli vakuutusyhtiö ei syystä tai toisesta korvaa kuluja, jää kustannus hyvinvointialueelle, pois lukien pieni asiakasmaksuosuus, joka menee asiakkaalle itselleen, Hannola selittää.
Hus taas on laskuttanut Wakamilta liki 400 000 euroa. Husista ei vielä haluta eritellä sitä, onko Wakam myös maksanut laskutetut summat.
– Laskutus etenee normaalin prosessin mukaisesti, Husin viestintäasiantuntija Eero Majatie sanoo sähköpostitse STT:lle.
Sen sijaan Varhasta kerrotaan, ettei se ole vielä laskuttanut euroakaan. Se ei suostunut avaamaan, miksi näin on.
Toiminnasta luvanvaraista?
Sähköpotkulautafirmojen toimintaan saattaa tulla lähitulevaisuudessa lisää muutoksia.
Liikennevakuutuskeskus antoi hiljattain lausunnon mikroliikkumista koskevaan lainsäädäntöuudistukseen, jonka ajatuksena on tehdä potkulautavuokraamisesta luvanvaraista toimintaa. Lupaviranomaisena olisi tällöin kunta, joka voisi asettaa mikroliikenneluvan saamiselle ehtoja.
Nykyään toiminta ei edellytä erillistä toimilupaa.
Mikroliikkumisella tarkoitetaan liikkumista tavallisilla ja sähköavusteisilla polkupyörillä sekä kevyillä ajoneuvoilla, esimerkiksi sähköpotkulaudoilla.
Liikennevakuutuskeskus ehdotti lausunnossaan, että vuokrapotkulautayrityksille asetettaisiin lupaehdoissa velvollisuus julkaista puhelinsovelluksissaan ja verkkosivuillaan tiedot siitä, missä vakuutusyhtiössä yrityksen sähköpotkulaudat on liikennevakuutettu ja miten sähköpotkulautaonnettomuuksiin osalliset voivat hakea vahingoistaan korvausta sähköpotkulaudan liikennevakuutuksesta.
– On vahinkoa kärsineen oikeusturvan mukaista, että hän saa asiansa nopeasti vireille ja käsiteltyä, Tuulensuu toteaa.
Wakamilta ei vastausta
STT lähetti tätä juttua varten marraskuun alussa haastattelupyynnön myös liikennevakuutusyhtiö Wakamille. Muutaman päivän päästä sähköpostitse kilahti vastaus, jossa ystävällisesti kerrottiin, että pyyntöä käsitellään ja siihen palataan mahdollisimman pian.
STT olisi halunnut kysyä muun muassa sitä, kuinka monta korvaushakemusta Wakam on tähän mennessä saanut ja kuinka paljon korvauksia se on Suomeen maksanut.
Kaksi viikkoa kului, mutta vastauksen lähettäneestä Chloesta ei kuulunut mitään.
STT yritti vielä kerran ennen jutun julkaisua palata asiaan. Chloelta saapui kuitenkin välittömästi uusi, aikaisemman vastauksen kanssa täysin identtinen viesti.
STT:n käynti Wakamin toimistolla Pariisissa päättyi tältä erää tuloksettomana. Ovi oli ja pysyi kiinni.
