Norjan entisen ulkoministerin Ina Marie Eriksen Søreiden mukaan myös Norjaa kohtaava sabotaasi on mahdollista.
Ine Marie Eriksen Søreide toimi Norjan ulkoministerinä vuosina 2017–2021. Kuva syyskuulta 2021. AOP
Suomen ja Viron välisen EstLink 2 -kaapelin rikkoutuminen voi olla esimerkki hybridisodankäynnistä, kertoo Norjan entinen ulkoministeri Ine Marie Eriksen Søreide norjalaislehti Aftenpostenille.
Søreide toimii tällä hetkellä Norjan suurkäräjien ulkoasioiden ja puolustuksen valiokunnan puheenjohtaja.
– Nyt on tärkeää, että seisomme yhdessä liittolaistemme Suomen ja Viron kanssa ja tarjoamme tukeamme, missä voimme, Søreide sanoi.
Søreide korosti kuitenkin, että ennen johtopäätösten tekemistä on selvitettävä, mitä tapahtui ja kuka on kaapelirikkojen takana.
– On olemassa lisääntynyt riski siitä, että Norja voi kokea tämän. Meidän tulee valmistautua sekä käsittelemään että vastaamaan tällaisiin hyökkäyksiin. Yleisesti ottaen sabotaasi ja hybridisodankäynti edellyttävät meitä ajattelemaan puolustustamme eri tavalla, Søreide kertoo.
Eagle S -alus kuvattuna Porkkalan edustalla. Matti Matikainen
Epäselvät säädökset
Aftenpostenille kaapelirikkoja kommentoineen Oslon yliopiston yksityisoikeuden osaston professori Erik Røsægin mukaan merikaapelit ovat yleisesti ottaen haavoittuvaisia.
– Ne ovat täysin suojattomia valtavan laajalla alueella. Alukset saavat purjehtia siellä kansainvälisen oikeuden nojalla, joten ainoa asia, jonka asianomaiset maat voivat tehdä, on valvoa aluetta ja puuttua välittömästi asiaan, jos jotain tapahtuu, Røsæg sanoi.
Professori uskoo, että merenalaisten kaapelien sabotaasi on kansainvälisen oikeuden vastaista, mutta sen tutkintaa ja vastatoimia koskevat säännöt eivät ole täysin selvät.
– Suomen merivartiostolla on täysi oikeus nousta alukseen ja tutkia asiaa, kuten se on nyt tehnyt, mutta tätä voimakkaammista keinoista ei ole säädetty kansainvälisessä oikeudessa. Ei yksinkertaisesti ole olemassa mitään selkeitä sääntöjä siitä, miten edetä tätä pidemmälle.
Virolainen merioikeuden tutkija Alexander Lott kertoi Viron yleisradio ERR:n haastattelussa aiemmin, että suomalaisviranomaisten toiminta saattaakin tulevaisuudessa toimia ennakkotapauksena kansainvälisessä merioikeudessa.
– Suomen toimet tässä tapauksessa muodostavat tietyssä mielessä oikeudellisen ennakkotapauksen. Nähtäväksi jää, johtaako tämä oikeusriitaan Suomen ja aluksen lippuvaltion välillä, Lott kertoi.
