Pitkäaikainen sydän- ja verisuonilääkkeiden käyttö näyttää suojaavan muistisairaudelta.
Yleiset sydän- ja verisuonilääkkeet liittyvät pienempään muistisairauden riskiin vanhemmalla iällä, kertoo ruotsalaistutkimus.
Näiden lääkkeiden käyttö vähintään viiden vuoden ajan vähensi dementiariskiä jopa 25 prosenttia.
Lääkkeet olivat verenpainelääkkeitä, kolesterolia alentavia statiineja, nesteenpoistolääke diureetteja sekä verenohennuslääkkeitä.
Lääkeyhdistelmillä oli vahvempi suojavaikutus kuin sillä, että jotain lääkettä käytettiin yksinään.
Verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttää moni suomalainen. Adobe stock/AOP
Suojaava vaikutus
Muistisairautta ehkäisevä vaikutus selittyy lääkkeiden aivoja ja verisuonia suojaavilla vaikutuksilla. Ne estävät aivoverenkiertohäiriöitä, jotka altistavat muistisairaudelle.
Sydän- ja verisuonilääkkeiden osalta selvin näyttö muistisairauksien ehkäisyssä on tähän asti ollut verenpainelääkkeillä, kertoo geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg.
– Kun tutkimuksia on laitettu yhteen, on huomattu, että muistisairauksien diagnoosimäärät ovat vähentyneet verenpainelääkeryhmissä.
Pitkäaikaiset tutkimukset osoittavat, että korkea verenpaine on paitsi sydän- ja verisuonitautisairauksien, myös Alzheimerin taudin riskitekijä. Taudin ehkäisyssä verenpainetaudin hoitamisesta on selvin näyttö.
Kohonnut verenpaine on niin haitallista, koska pitkään jatkuessaan verenpainetauti vahingoittaa aivojen verisuonia ja vaurioittaa hermosoluja. Tuloksena on aivoverenkiertohäiriö. Korkea verenpaine aiheuttaa noin puolet kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.
Aivoverenkiertohäiriöt ja aivojen verisuonten vaurioituminen voivat aiheuttaa verisuoniperäistä eli vaskulaarista muistisairautta.
Haitallisten verisuonimuutosten ajatellaan myös lisäävän Alzheimerin tautiin yhdistetyn amyloidin kertymistä aivoihin. On myös esitetty, että verenpainetaudissa kertynyt amyloidi ei poistu aivoista kuten normaalisti.
Myös korkean kolesterolin statiinihoidon tiedetään vähentävän aivovaltimotauteja. Sairastettu aivoinfarkti altistaa jatkossa muistisairauksille.
Arviolta 70 prosentilla iäkkäistä aikuisista on vähintään yksi sydämeen ja verisuoniin liittyvä riskitekijä tai sairaus.
Lääkkeet suojaavat aivoja ja verisuonia ja estävät muistisairauksille altistavia aivoverenkiertohäiriöitä. Adobe stock/AOP
Yksi lisäsi riskiä
Ruotsalaistutkijat huomasivat myös, että verihiutaleita estävät lääkkeet yhdistyivät puolestaan korkeampaan muistisairausriskiin. Näitä lääkkeitä voivat olla esimerkiksi asetyylisalisyylihappovalmisteet kuten Aspirin tai Disperin.
Verihiutaleita estäviä lääkkeitä käytetään estämään verihiutaleiden paakkuuntumista ja aivohalvauksia.
Tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen selitys suuremmalla muistisairausriskille on, että nämä lääkkeet lisäävät aivojen mikroverenvuotojen riskiä, jotka liittyvät kognitiiviseen heikkenemiseen.
– Aspirin-tyyppisiä lääkkeitä suositellaan nykyään vain sellaisille, joilla on jo todettu valtimosairaus. Terveille niitä ei nykyisin suositella valtimosairauksien ehkäisyyn, Strandberg kertoo.
Strandbergin mukaan sydän- ja verisuonilääkkeiden lisäksi kiinnostavia uusia havaintoja on tehty myös virtsatie- ja erektio-ongelmien hoidossa käytettävistä lääkkeistä tadalafiilista ja sildalafiilista.
– Suuren amerikkalaisen tutkimuksen mukaan niitä käyttäneillä oli vähemmän myös muistisairauksien ilmenemistä ja kuolemanriski oli seuranta-aikana pienempi.
Karoliinisen instituutin tutkimuksen aineisto käsitti noin 88 000 yli 70-vuotiaan henkilön tiedot.
Heillä oli diagnosoitu dementia vuosina 2011–2016. Lisäksi mukana oli 880 000 kontrollihenkilöä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Alzheimer’s & Dementia: The Journal of the Alzheimer’s Association -lehdessä.
