Opa uskoo, että hän olisi ollut nuorempana katujengiläinen, jos sille olisi ollut nimi.
Kun Opa joutui linnaan viimeistä kertaa, hän päätti muuttaa elämänsä suuntaa.
– Halusin elää rikoksetonta elämää ja mietin, mitä tulen tekemään, että pysyn kaidalla tiellä. Samalla kirjoitin yhtä kirjaa ja mietin koko ajan muita, mitä tekisin. Pitchasin [esittelin] tv-kanaville erilaisia ideoita, ja yksi niistä käsitteli katujengejä tai Suomen jengejä. Siitä se lähti muovautumaan, muistelee Omos ”Opa” Okoh, 33.
Vapauduttuaan hän ehdotti kustantajalle kirjaa Suomen katujengeistä. Ilmiö ei ollut Opalle henkilökohtaisesti tuttu. Hän sai viimeisen vankeustuomionsa ennen kuin aihe nousi kansalliseksi puheenaiheeksi.
Taustansa ja alamaailman kontaktiensa avulla Opa kykeni luomaan jengiläisiksi kutsuttuihin miehiin luottamuksellisen suhteen.
– Toimin porttina kahden maailman välillä, hän kertoo.
Elänyt samaa elämää
Opan kontaktit avasivat toimittajille portit katujengien maailmaan. Henri Kärkkäinen
Opan yhdessä Jecaterina Mantsisen ja Anne Kantolan kanssa kirjoittama kirja Kuin veljet – Totuus Suomen katujengeistä (Johnny Kniga) ilmestyy tänään. Opa kertoo tunteneensa entuudestaan monia katujengeihin liitettyjä henkilöitä. Monet heistä liitettiin myös muihin järjestäytyneisiin rikollisjärjestöihin, kuten Mantaqaan.
– Katujengeissä oli junnuja, joita en edes voinut tuntea. Tunsin kuitenkin niitä, joita he katsoivat ylöspäin. Se oli minun avain. Minulla oli kontakti niihin ihmisiin, joilla oli vaikutusvaltaa sanoa näille muillekin, että minuun voi luottaa.
Jengeissä ei ole Opan mukaan kyse erityisen tiiviistä porukoista. Poliisin julkisuuteen antama määritelmä katujengeille on väljä, eikä niillä ole selkeää hierarkiaa. Kirjassa niitä kuvaillaan verkostoiksi.
Opan henkilökohtaisen käsityksen mukaan jengi-identiteetillä on haettu ennen kaikkea huomiota. Hän ymmärtää, miksi maahanmuuttajataustaiset miehet päätyvät sellaiseen mukaan.
– Olen elänyt täysin samaa elämää. Silloin ei vain käytetty termiä katujengi.
LUE MYÖS
Tapaus 47 eli Kurdish Mafia
Suomen ensimmäinen katujengijuttu käsitteli Itä-Helsinkiin identifioituneen Kurdish Mafian eli 47:n ja espoolaisen L-City-jengin välistä vihanpitoa.
Käräjätuomion Kurdish Mafia ajautui vihanpitoon L-Cityn kanssa, kun L-Cityyn linkittynyt rap-artisti Kerza eli Kerim Muslah puukotti Kurdish Mafian jäsentä kesäkuussa 2021 Puhoksen ostoskeskuksella.
Tämä johti syyttäjän mukaan koston kierteeseen, johon kuului ammuskelua espoolaisissa kotibileissä sekä Helsingin Kaivohuoneelle kaavailtu isku, jota varten Kurdish Mafian jäsenet olivat varustautuneet teräasein.
Jengit provosoivat toinen toisiaan julkaisemalla musiikkivideoita, joissa viitattiin todellisiin tapahtumiin.
Päätekijät, Kurdish Mafian johtohahmona pidetty Milan Jaff ja rap-artisti Cavallinina tunnettu Yahye Mahdi Mohamud, tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Helsingin hovioikeus alensi tuomioita keväällä katsottuaan, ettei kyse ollut järjestäytyneestä rikollisryhmästä.
Pelko ja erilaisuus
Kurdish Mafia eli 47 tuli alun perin tunnetuksi Milan Jaffin musiikkivideosta. Kuvakaappaus Youtubesta
Kirjan haastatteluissa toistuvat samanlaiset kokemukset: lapsuus on ollut usein onnellinen, on ollut jalkapalloharrastusta ja muuta. Jossain vaiheessa seinä on kuitenkin noussut vastaan, joskus omien valintojen mutta myös yhteiskunnallisten virheiden vuoksi. Turvaa on haettu samankaltaisten porukoista.
Lapsuutensa Oulussa viettänyt Opa ei puolustele rikoksia, mutta pystyy samaistumaan kirjassa jaettuihin kokemuksiin. Hän tiedosti jo lapsena olevansa erilainen ja kertoo joutuneensa kohtaamaan sen vuoksi myös vihaa.
– Minun päälleni on syljetty ja minua on tönitty autotielle. Päälleni on karistettu tupakkaa. Sellaiset tapaukset ovat varmasti jättäneet traumat. Pelon kautta aloin haalia ympärilleni ulkomaalaistaustaisia nuoria ja hoppareita, joiden kanssa pidimme yhtä. Opimme tekemään väkivaltaa, koska pelkäsimme joutuvamme sen uhreiksi, hän sanoo.
– Jos me puhuisimme kantaväestöön kuuluvista, me puhuisimme oireilevista nuorista.
Musiikki hiljeni
Opa kykenee samastumaan kirjaa varten haastateltujen katujengiläisten kokemuksiin. Henri Kärkkäinen
Uuden lisänsä keitokseen tuo sosiaalinen media, jota ei vuosituhannen vaihteen Oulussa tunnettu. Jengien ja jengiläisten julkaisuissa näkyy usein erilaisia statussymboleita, merkkivaatteita, kalliita autoja ja setelitukkoja.
– Veikkaan, että käsitys maahanmuuttajataustaisista nuorista on niin halventava, että joillakin tulee pakonomainen tarve esittää olevansa yliampuvalla tavalla menestyviä. Siitä tulee huumeiden myynti, nopea raha ja tarve haistattaa vitut niille ihmisille, jotka ovat oman pään sisällä, toteaa Opa.
Ilmiön alkuaikoina Kurdish Mafian ja L-Cityyn liitettyjen nuorten miesten musiikkivideoilla uhkailtiin tai viitattiin todellisen maailman väkivallantekoihin. Tämä teki ilmiöstä poikkeuksellisen Suomessa. Opan mukaan se on kuitenkin rauhoittunut.
– Se herätti niin paljon pelkoa, että nuoret varmaan tajusivat itsekin, että nyt olisi hyvä vähän rauhoittua, hän naurahtaa.
Opan mukaan katujengeillä on varmasti ollut vaikutusta siihen, miksi perinteiset liivijengit ovat hänen mielestään häviämässä. Samaa on sanonut aiemmin myös entinen Cannonball-pomo Mika ”Immu” Ilmén. Nuoret eivät enää pidä liivijengejä siisteinä, toteaa Opa.
– Tämä on nyt se juttu, hän sanoo viitaten katujengeihin.
LUE MYÖS
Tapaus RK-98
Helsingin Vuosaaressa toimiva RK-98 nousi julkisuuteen Vuosaaren McDonald’s-ravintolalla tapahtuneen ammuskelun vuoksi. Uhrit linkittyivät Kurdish Mafiaan.
Poliisin mukaan RK-98 on toiminut vähintään vuodesta 2021. Se epäili, että jengiin kuuluu 15–30 jäsentä.
Käräjäoikeuden mukaan ryhmän jäsenet käyttivät ryhmän nimeä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja tekemillään musiikkivideoilla. Ryhmä markkinoi itseään ja haki gangsta rapilla katu-uskottavuutta.
Jengin johtohahmo Abdinashir Mohamud Ali jatkoi käskyjen jakamista myös vangittuna ollessaan. Hän oli pyytänyt muita jäseniä muun muassa poistamaan musiikkivideoilta tunnuksia ja uhkailemaan todistajaa.
Johtohahmo tuomittiin käräjillä 8 vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä ryöstöstä. Tuomiosta on valitettu Helsingin hovioikeuteen, joka ei ole vielä antanut asiassa ratkaisua.
Jengi vaikenee
RK-98. Poliisi oli esitutkintamateriaalissa ympyröinyt videolla näkyvät jengitunnukset. Poliisin esitutkintamateriaali
Katujengiläiset tunnetusti kiistävät jengien olemassaolon. Niin tekevät myös monet kirjassa haastatelluista miehistä. Opan mukaan tätä ei pidä suoraan uskoa, vaan kannattaa ennemmin tutustua tekoihin ja siihen, miten asiat ovat oikeasti menneet.
Eräs haastateltava tuo esiin, että jengistä puhutaan silloin, kun siitä on hyötyä. Kun siitä on haittaa, sen olemassaolo kielletään. Opa pitää tätä inhimillisenä.
– Ihminen haluaa kuulua yhteisöön. Ihminen haluaa onnistua. Ihminen haluaa tulla huomatuksi, ja tulet todella huomatuksi, kun kuulut tällaiseen porukkaan, hän sanoo.
Helsingin hovioikeus katsoi toukokuussa, ettei Kurdish Mafia täytä järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmää. Opa on asiasta samaa mieltä.
– Jos me puhutaan jengistä, siinä on pakko olla hierarkia, käskytysvalta. Ei se voi olla niin, että meillä on jengi ja sitten joku päivä päätän lopettaa ja ryhtyä pyörittämään pizzoja. Pointti on, ettei ole tehty yhteistä päätöstä, että nyt me olemme yhdessä ja teemme yhdessä.
Nimikirjainmies
Opa ei puolustele rikoksia, mutta pitää katujengin määritelmää harhaanjohtavana. Henri Kärkkäinen
Opa kertoo olevansa erityisen ylpeä siitä, että kirjassa valotetaan ensimmäisen kerran Nimikirjainmiehen eli Barham Taimourin roolia tapahtumien taustalla. Kirjan mukaan Nimikirjainmies keksi aseistaa nuoret kurdimiehet espoolaisia vastaan.
– Tästä miehestä puhuttiin todella paljon. Mitä enemmän kaivoi ja kaivoi, sitä selkeämmin kävi ilmi, että hän on se todellinen naruistavetäjä, sanoo Opa.
Kirjan mukaan jengin johtohahmoksi kutsuttu, lukuisista rikoksista tuomittu Milan Jaff oli pelkkä keulakuva. Nimikirjainmies taas oli se hahmo, jollaiseksi nuoret kurditaustaiset miehet halusivat: hyvin suomea puhuva, menestynyt kurdimies.
– Minusta tuntuu, että tämä kurditaustainen mies on käyttänyt tietoisesti hyväkseen muita kurdeja, Opa sanoo.
Taimouri tuomittiin syyskuussa 12 vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta.
Jecaterina Mantsisen, Anne Kantolan ja Omos ”Opa” Okohin kirja Kuin veljet – Totuus Suomen katujengeistä (Johnny Kniga) ilmestyy 15.10.
