Nastarenkaat kieltävä kokeilu on toistaiseksi herättänyt lähinnä kysymyksiä.
Nastarenkailla ajaminen on ollut kiellettyä parin vuoden ajan Helsingin Lönnrotinkadulla.
Kyse on kokeilusta, jonka avulla tutkitaan sitä, miten kielto vaikuttaa kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Myös meluhaittoja pyritään vähentämään.
Nastarengaskielto koskee Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välistä osuutta noin 900 metrin pituudelta. Syksyllä 2022 alkaneen kokeilun on määrä kestää kolme vuotta.
Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Henna Kluge kertoo Iltalehdelle, että kiellosta kertyneitä kokemuksia ollaan seuraavaksi viemässä päättäjien tietoon.
– Olemme viemässä asiaa poliittiseen päätöksentekoon näillä näkymin ensi vuoden helmikuussa. Julkaisemme silloin vaikutusarvioinnin kiellosta sisältäen ilmanlaadulliset ja liikenteelliset näkökulmat, Kluge sanoo.
Kesäkuun alussa vuonna 2020 voimaan tullut uusi tieliikennelaki mahdollistaa nastarenkaiden käyttökiellon alueellisesti. Eevi Karvinen
Hänen mukaansa tuolloin olisi tarkoitus selvitä lisää myös kiellon tulevaisuudesta. Sitä ei siis ole vielä päätetty, pysyykö Lönnrotinkatu nastattomana, tuleeko vastaavia katuja kenties lisääkin vai luovutaanko kiellosta kokonaan.
Pientä vähennystä
Se tiedetään jo nyt, ettei kokeilu ole ollut ongelmaton. Esimerkiksi alueen liikennemääriä on mitattu jo kokeilun aikana.
Jo aiemmin Kuntalehti on kertonut, että kielto on vaikuttanut autoliikenteen määriin sekä Lönnrotinkadulla että vaihtoehtoisilla reiteillä. Lönnrotinkadulla vuorokautinen autoliikenne on vähentynyt 22 prosenttia, mutta kahdella vaihtoehtoisella reitillä se on kasvanut 38 ja 12 prosenttia.
Pohjoisesplanadilla ajaville kerrotaan, että Mannerheimintien ylittämisen jälkeen päädytään nastarengaskiellon alueelle. Inka Soveri
Myös nastarenkaiden määriä kieltoalueella on mitattu. Nastarenkaiden osuus Lönnrotinkadulla on vähentynyt noin 70 prosentista 50 prosenttiin. Renkaiden tyyppiä on seurattu asfaltin alle asennetuilla antureilla.
Kielto on siis vähentänyt nastoilla ajamista, mutta onko tarpeeksi? Sen saavat päättäjät ratkaista.
Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa asetettu tavoite on vähentää nastarenkaiden osuus 30 prosenttiin ja lisätä kitkarenkaiden osuus 70 prosenttiin talvikauteen 2030−2031 mennessä.
Valvonta vaikeaa
Nastarengaskiellon valvominen on ollut vaikeaa. Poliisin mukaan valvonnan tekee haasteelliseksi erityisesti se, että nastarenkailla saa ajaa kieltoalueella oleville kiinteistöille.
Kielto koskee siis vain läpikulkuliikennettä. Lisäksi Lönnrotinkatu on pitkä ja sen varrella on useita risteyksiä, joista pystyy ajamaan kadulle tai sieltä pois.
Nastarenkailla ajavien valvonta kieltoalueella on haasteellista. Inka Soveri
Nastarengaskielto ei ymmärrettävästi myöskään ole poliisin valvontalistan kärjessä.
Helsingin poliisin liikennevalvontatoiminnon johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein on kertonut Iltalehdelle, että painopiste on liikenneturvallisuutta edistävissä valvonnoissa, ja esimerkiksi nastarengasvalvonnat ovat ”kakkoskorissa”.
Lönnrotinkadun valvonnoissa on tiettävästi annettu vain yksi liikennevirhemaksu nastarenkailla ajamisesta kieltoalueella. Lisäksi poliisi on antanut kirjallisia huomautuksia joillekin autoilijoille.
